Eviran koirien rokotteet ja rokotussuositukset

Koiranpennut saavat istukan kautta 5-10% vasta-aineistaan emoltaan. Vastasyntyneiden eläinten on saatava 4-6 tunnin sisällä syntymästä riittävästi ternimaitoa, jotta sen sisältämät vasta-aineet imeytyisivät suolistosta verenkiertoon ja eläimet saisivat passiivisen suojan infektioita vastaan. Nämä suojaavat koiranpentuja tiettyyn pisteeseen asti vaarallisilta tartuntataudeilta.
Emolta saatu vasta-aineiden antama passiivinen suoja kestää infektiosta ja vasta-aineiden määrästä riippuen muutamista viikoista muutamiin kuukausiin. Pennut on rokotettava, jotta niiden oma puolustusjärjestelmä voi kehittää suojan tarttuvia tauteja vastaan.

Puhuttaessa vaarallisista tarttuvista taudeista tarkoitamme Suomessa mm. raivotautia, penikkatautia, parvovirusripulia sekä tarttuvaa maksatulehdusta. On olemassa kansainvälinen suositus että koirat rokotettaisiin kaikkia näitä tarttuvia tauteja vastaan. Tarpeen on rokotus myös kennelyskää vastaan.

Parvovirusripuli on edelleenkin uhkana Suomessa. Parvovirus on voi ola erittäin kohtalokas pienelle koiranpennulle, pahimmillaan jopa 35% tartunnan saaneista voi menehtyä. Parvovirus tuhuoaa suoliston pintasolukkoa aiheuttaen kovaa ripulia sekä oksentelua. Virus erittyy lähinnä ulosteiden mukana ja voi säilyä jopa kuukausia ympäristössään. Tartunnan saanut koira erittää virusta kolme viikkoa tartunnasta ja myös ennen oireiden ilmaantumista. Pidän parvovirusta todellisena uhkana lemmikeille Suomessa, etenkin kun rokottamattomien koirien salakuljetus ulkomailta lisääntyy koko ajan.

Penikkatauti on myös virustauti. Sairastuminen tapahtuu pisatartunnalla hengitystie-eritteiden välityksellä. Sairaat koirat voivat erittää virusta elinympäristöönsä muutamia viikkoja. Tavallisimmat oireet ovat kuume, sierainvuoto, silmätulehdukset, hengitystie- sekä ruuansulatuskanavaoireet. Myöhemmässä vaiheessa voidaan todeta keskushermosto-oireita tai kirsun ja anturoiden liikasarveistumista. Vakavat hermosto-oireet ovat invalidisoivia ja johtavat täten usein koiran lopettamiseen. Penikkatauti on harvinainen Suomessa ja tautitapaukset liittyvät nykyisin joko rokottamattomiin tuontieläimiin tai vakavaan puolustusjärjestelmän häiriöön.

Tarttuva maksatulehduksen aiheuttaja on koiran adenovirus. Virus säilyy tartuntakykyisenä koiran ulkopuolella viikkoja. Tartunnan koira voi saada sairaan koiran virtsasta,ulosteista tai syljestä, suoraa kontaktia ei siis tarvita. Oireiluna voi olla lievimmillään kuumeilua tai vakampana maksan toimintahäiriöitä. Mitä nuorempi koira sairastuu sitä todennököisempää on että se menehtyy tähän sairauteen. Sairastuneilla koirilla on kuumetta, ihon ja limakalvojen keltaisuutta, keskushermosto-oireita, myös ruuansulatuskanava oireilua sekä turvotusta eri puolilla kehoa. 25 % sairastaneille tulee ns. sinien silmä-oire jossa molempien silmien sarveiskalvo samentuu.

Kennelyskä on yleisnimitys koiran ylempien hengitysteiden tulehduksille. Aiheuttajia on useaa tyyppiä- bakteerit, virukset ja mykoplasmat. Tärkein aiheuttaja on bordetella bronchiseptica- bakteeri. Tyypillisesti oireita ovat hakkaava yskä ja liman kakominen ja yökkäily. Oireet usein vaikuttavat siltä, että jotain on juuttunut koiran kurkkuun. Lievästi sairastavan koiran yleisvointi pysyy hyvänä. Sairaus tarttuu pisaratartunnan lisäksi myös suorassa kontaktissa sekä sairaita koiria käsitelleen ihmisen tai hoitovälineiden kautta. Koirat voivat erittää virusta jo ennen kliinisten oireiden puhkeamista. Sairaus paranee useimmiten itsestään parissa viikossa. Tärkein hoito on huolellinen lepo, liikunta pitkittää sairautta ja voi myös johtaa sen pahenemiseen. Jos oireet jatkuvat yli 2 viikkoa tai yleisvointi huononee (nousee kuumetta, märkäisiä silmä/sierainvuotoja esiintyy) on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Sairautta vastaan rokotetaan, mutta koska sairaudelle on useita aiheuttajia, mikään rokote ei anna täydellistä suojaa. Tällä hetkellä suositellaan rokottaa koirat kennelyskää vastaan vuoden välein.

Pennut rokotetaan ensin 12 viikon iässä, tehosterokotus 16 viikkoisena, sitten vuoden ikäisenä. Tästä eteenpäin kennelyskärokotus on voimassa vuosi, muut 4- rokotteen komponentit 3 vuotta.

Raivotauti on kaikista näistä vaarallisin koska se voi tarttua myös ihmiseen ja on erittäin kohtalokas. Raivotauti aiheuttaa aivoselkäydintulehdusta. Koira voi saada tartunnan esim. raivotautisen supikoiran tai ketun puremasta. Tartunnan saanut koira levittää tautia syljen välityksellä joka välittyy pureman kautta toiseen yksilöön, tartunta on myös mahdollinen syljen sattuessa rikkoontuneille limakalvoille tai iholle. Taudinkuvalle on tyypillistä halvausoireet sekä käyttäytymismuutokset. Taudin eteneminen on nopeaa ensimmäisten halvausoireiden ilmaannuttua ja kuolema on väistämätön 10 päivän kuluessa. Suomessa todettiin ensimmäisen kerran lepakossa raivotautia elokuussa 2009. Lepakkoraivotautitapaukset eroavat klassisesta raivotautiviruksesta ja tarttuvat harvoin ihmiseen. Tuontitapauksissa klassista raivotautia on todettu 2000-luvulla jo kahdessa tapauksessa. Myös muut nisäkkäät voivat sairastua raivotautiin ja levittää sitä (esim.lehmä ja hevonen). Suomen lähialueilla Venäjällä ja Virossa on raviotautia kulkukoirissa- ja kissoissa että petoeläimissä. Maamme kaakkoisrajalle levitetään vuosittain villieläinten syöttirokotteita maastoon jotta estettäisiin taudin leviäminen Suomeen. Itä-suomen alueella (mukaanlukien Kuopion ja Siilinjärven alueet) rokotustiheys on tällä hetkellä 3 vuoden välein, metsästyskoirille 2 ja luollakoirille 1 vuoden välein, pennut 16 viikkoisena ja tehostus vuoden kuluttua.



Pidetään Suomen tautitilanne niin hyvänä kuin se onkin ja muistakaa siis pitää koirienne rokotukset ajantasalla. Tuodessanne eläimiä ulkomailta muistakaa aina varmistua että rokotukset ja tarpeelliset testit on tehty asianmukaisesti.